NOVELLIN RAKENNUSAINEITA

Novelli rakentuu seuraavilla :


AIHE
Eli tapahtuma tai niiden sarja, josta novelli kertoo. Voi olla myös hyvin pienessä roolissa tai olematon.

JUONI
Eli tapahtumien tietty järjestys.

KERTOJA
Eli kuka tarinan kertoo. Voi olla minäkertoja, ulkopuolinen ja kaikkitietävä tai kokonaan ulkopuolinen.

NÄKÖKULMA
Eli kuka tarinan kertoo, mihin tarinassa keskitytään ja mitä korostetaan, voi muuttaa samaa tarinaa paljonkin.

MILJÖÖ
Eli missä paikassa ja ajassa tarina tapahtuu = ympäristö, voi olla sekä fyysinen että sosiaalinen ympäristö.

MOTIIVI
Eli novellissa usein toistuva merkityksellinen aihe, asia tai esine. Esimerkiksi Boccaccion Metsästyshaukka-novellissa motiivina on haukka. ( Ei tarkoita siis samaa kuin yleiskielen motiivi, joka tarkoittaa toiminnan syytä, esim. murhan motiivi. )

AUKOT
Eli mitä tarinassa kerrotaan rivien välistä tai kiertoilmauksin, tai minkälaisen tunnelman lukija tekstistä saa. Esim. “Petteri on aina kiireinen ja paljon töissä” jättää aukoksi sen, ettei Petteri ole paljon kotona jne.

KÄÄNNE- JA HUIPPUKOHTA
Käännekohta on juoneen vaikuttava merkittävä tapahtuma, jossa tarinan suunta muuttuu tai kärjistyy.
Huippukohta on tarinan kohta, jossa tapahtuu jotain aivan erityisen merkittävää, ja jonka jälkeen tarina suuntaa kohti loppuratkaisua.

SYMBOLIT & VERTAUSKUVAT
Eli tarinan kielessä esiintyvät kielelliset ilmaukset, esim. viikatemies on kuolema ja ruusu rakkaus.

TEEMA
Eli tarinan yleinen merkitys ja sanoma.

AVOIN & SULJETTU LOPPU
Avoin loppu ei anna tarkkaa selitystä tai ratkaisua tarinalle, vaan nimen mukaisesti jättää tilanteen auki ja lukijan ratkaistavaksi.
Suljettu loppu on avoimen vastakohta, ja siis antaa lopullisen ratkaisun.