1. Miten kurssi sujui (eri vaiheissaan)?
- Kurssi sujui mukavasti, ehkä liikaa aikaa vietettiin koneilla, kun meidän ryhmällä oli helpompaa toimia kotoa käsin
2. Mitä opin?
- Opin ryhmissä työskentelyä sekä kärsivällisyyttä melko paljon tietokoneiden kanssa temppuillessa. Myös Googleen kirjautuminen oli täysin uusi juttu, ja luultavasti jatkossakin on siitä hyötyä.
3. Miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla?
- Oma toimintani oli kieltämättä hiukan laiskaa, mutta olen erittäin tyytyväinen omiin säätöihini ryhmätyössä.
4. Miten ryhmä toimi?
- Ryhmä toimi ihan kiitettävästi, ideat olivat vähän hakusessa alussa, mutta loppua kohden toiminta parani. Varsinkin nyt viimeistelyssä yhteistyö oli saumatonta.
5. Miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista, mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia?
- Jatkossa voisi tehdä vastaavia juttuja, mutta pienemmässä mittakaavassa. Missään nimessä kokonaan nettityöhön perustuva kurssi voisi olla hankala, sillä ei kukaan vaivaudu tunneilla käymään ja omia ryhmäläisiä olisi hankala tavata. Mielelläni toteuttaisin osan kursseista jatkossakin näin. Ennakko-odotukset olivat hyvin epäilevät, sillä tietokoneen kanssa pelleily aiheuttaa paljon harmaita hiuksia kun puolet järjestelmästä kaatuilee. Niin ei ole onneksi täällä käynyt. Opetus ja ohjaus on ollut loistavaa ja tärkeätä.
maanantai 26. toukokuuta 2008
Kurssityöskentelyni
Miten kurssi sujui (eri vaiheissaan)?
Kun pääsimme hyvään alkuun työmme parissa se eteni nopeasti ja helposti. Kaikille riitti tekemistä ja työt jaettiin mahdollisimman tasaisesti. Tosin tytöt olivat ahkerampia työn parissa vapaa-ajalla.
Mitä opin?
Opin kurssin aikana käyttämään Google-tiliä ja opin myös paljon blogin käyttöä.
Miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla?
Tein kurssin aikana ryhmätyön eteen kaikki pyydetyt asiat ja suoriuduin niistä mielestäni melko hyvin.
Miten ryhmä toimi?
Ryhmämme toimi yhdessä ja työt jaettiin tasan kaikille ja ketään ei jätetty työssä ulkopuoliseksi.
Miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista?
Blogin käytön oppiminen auttoi paljon kurssin aikana ja google-tilin luominen.
Mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja
miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia?
Työstämme tuli mielestäni hyvin onnistunut ja se oli ajoissa valmis ja viimeistelty. Jatkossa samanlaisessa kurssissa syventyisin vielä tarkemmin blogin käyttöön.
Kun pääsimme hyvään alkuun työmme parissa se eteni nopeasti ja helposti. Kaikille riitti tekemistä ja työt jaettiin mahdollisimman tasaisesti. Tosin tytöt olivat ahkerampia työn parissa vapaa-ajalla.
Mitä opin?
Opin kurssin aikana käyttämään Google-tiliä ja opin myös paljon blogin käyttöä.
Miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla?
Tein kurssin aikana ryhmätyön eteen kaikki pyydetyt asiat ja suoriuduin niistä mielestäni melko hyvin.
Miten ryhmä toimi?
Ryhmämme toimi yhdessä ja työt jaettiin tasan kaikille ja ketään ei jätetty työssä ulkopuoliseksi.
Miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista?
Blogin käytön oppiminen auttoi paljon kurssin aikana ja google-tilin luominen.
Mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja
miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia?
Työstämme tuli mielestäni hyvin onnistunut ja se oli ajoissa valmis ja viimeistelty. Jatkossa samanlaisessa kurssissa syventyisin vielä tarkemmin blogin käyttöön.
Kurssi arviointi
1. Kurssi sujui todella hyvin ja ryhymätyö eteni suunnitelmien mukaan ja tuli ajoissa valmiiksi.
2.Opin käyttämään googlea aivan uudella tavalla koulu tehtävien tekoon.
3.Olin kurssilla ahkera ja tein ryhmätyön eteen kaiken mitä piti kuten etsin tietoa Roald
Dahlista ja tein novelli analyysin Dalhin novellista Myrkky.
4.Ryhmä toimi hyvin ja kaikki hoitivat oman osuutensa ryhmätyöstä hyvin ja huolella.
5.Edistivät oppimista hyvin ja varsinkin opetus oli hyvää ja opettavaa.
6.Vastasivat melkopaljon ennnakko odotuksiani eikä paljon yllättänyt.
7.Samallatavalla kuin tämä kurssi, koska tämä kurssi oli tofella hyvä ja opettava.
2.Opin käyttämään googlea aivan uudella tavalla koulu tehtävien tekoon.
3.Olin kurssilla ahkera ja tein ryhmätyön eteen kaiken mitä piti kuten etsin tietoa Roald
Dahlista ja tein novelli analyysin Dalhin novellista Myrkky.
4.Ryhmä toimi hyvin ja kaikki hoitivat oman osuutensa ryhmätyöstä hyvin ja huolella.
5.Edistivät oppimista hyvin ja varsinkin opetus oli hyvää ja opettavaa.
6.Vastasivat melkopaljon ennnakko odotuksiani eikä paljon yllättänyt.
7.Samallatavalla kuin tämä kurssi, koska tämä kurssi oli tofella hyvä ja opettava.
Mitä on tullut tehtyä ?
-Miten kurssi sujui (eri vaiheissaan) ?
Kurssi sujui ihan hyvin ja helposti. Aluksi oli vähän vaikeeta kun ei ymmärretty mitä Ambrusin halus meidän tekevän. Sitten kun se pikkuhiljaa aukesi, töitten teko oli helpompaa. Kaikki ryhmäläiset teki hommansa, ja saatiin työ ajallaan valmiiksi, niin ei ollut mitään ongelmia.
- Mitä opin ?
Opin ottamaan tietoa monesta eri lähteestä ja kirjoittamaan sen pohjalta yhtenäisen tekstin. Ja tietty modaamaan nettisivuja. JA mitä eroa novelleilla, draamalla ja runoudella on.
- Miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla ?
Arvioin, että tein kurssin aikana vähän kaikenlaista ryhmätyöhön liittyvää, ja sain kaikki tekstit ihan hyvin ja ajallaan valmiiksi.
- Miten ryhmä toimi ?
Ryhmä toimi tosi hyvin. Kaikki teki hommansa hienosti.
- Miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista ?
Tuki niin, että ryhmätyöhön sai materiaalia ja tekstiä helposti, ja esim. vierasperäisiä nimiä oli helpompi ymmärtää.
- Mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja
miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia ?
Toteuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin on parempi kuin ajattelin.
Jatkossa yksinkertaistaisin tehtävänantoa, tai ainakin tehtävänannon ensiesitystä opiskelijoille. Toteutustapa saisi myös olla vapaampi, vaikka nettiin menisikin.
Kurssi sujui ihan hyvin ja helposti. Aluksi oli vähän vaikeeta kun ei ymmärretty mitä Ambrusin halus meidän tekevän. Sitten kun se pikkuhiljaa aukesi, töitten teko oli helpompaa. Kaikki ryhmäläiset teki hommansa, ja saatiin työ ajallaan valmiiksi, niin ei ollut mitään ongelmia.
- Mitä opin ?
Opin ottamaan tietoa monesta eri lähteestä ja kirjoittamaan sen pohjalta yhtenäisen tekstin. Ja tietty modaamaan nettisivuja. JA mitä eroa novelleilla, draamalla ja runoudella on.
- Miten arvioit omaa toimintaasi kurssilla ?
Arvioin, että tein kurssin aikana vähän kaikenlaista ryhmätyöhön liittyvää, ja sain kaikki tekstit ihan hyvin ja ajallaan valmiiksi.
- Miten ryhmä toimi ?
Ryhmä toimi tosi hyvin. Kaikki teki hommansa hienosti.
- Miten oppimateriaali, ohjaus ja opetus tukivat oppimista ?
Tuki niin, että ryhmätyöhön sai materiaalia ja tekstiä helposti, ja esim. vierasperäisiä nimiä oli helpompi ymmärtää.
- Mikä oli toteutuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin ja
miten ehkä jatkossa kehittäisit vastaavanlaista kurssia ?
Toteuma suhteessa ennakko-odotuksiin ja tavoitteisiin on parempi kuin ajattelin.
Jatkossa yksinkertaistaisin tehtävänantoa, tai ainakin tehtävänannon ensiesitystä opiskelijoille. Toteutustapa saisi myös olla vapaampi, vaikka nettiin menisikin.
Mitä jenske on taas säätänyt?
Olen nyt säätänyt tuon ulkoasun kanssa jotain pientä, esimerkiksi tein porsaan kuvan sivuille yms. Sen lisäksi tein videon/animaation juonenkulusta. Kaikkea muutakin pientä olen puuhastellut, mm. oikolukenut tekstiä ja ollut iloinen.
Opin mukavasti videon teon aikana, miten saadaan kone jaksamaan videon tekemistä (vaikka olen monesti tehnyt isompiakin projekteja) enemmäin kuin sen puoli tuntia. Videon teossa itsessään ei loppujen lopuksi hurjasti aikaa mennyt, mutta koneen kanssa tappelemiseen kylläkin.
Freewebs ja meidän tietokone harrasti luovaa oikuttelua, ja porsaan kuvan saaminen ja kaikki muu oli eilen lähes mahdotonta, mutta koneen uudelleenkäynnistelemisten ja koneen vaihdon jälkeen kaikki selvisi. Kyseessä oli yksinkertaisesti ollut vain liian iso kuvatiedosto. Kuvan laatu huononi hurjasti, kun tein siitä .jpeg:n mutta sen kanssa on elettävä.
Opin mukavasti videon teon aikana, miten saadaan kone jaksamaan videon tekemistä (vaikka olen monesti tehnyt isompiakin projekteja) enemmäin kuin sen puoli tuntia. Videon teossa itsessään ei loppujen lopuksi hurjasti aikaa mennyt, mutta koneen kanssa tappelemiseen kylläkin.
Freewebs ja meidän tietokone harrasti luovaa oikuttelua, ja porsaan kuvan saaminen ja kaikki muu oli eilen lähes mahdotonta, mutta koneen uudelleenkäynnistelemisten ja koneen vaihdon jälkeen kaikki selvisi. Kyseessä oli yksinkertaisesti ollut vain liian iso kuvatiedosto. Kuvan laatu huononi hurjasti, kun tein siitä .jpeg:n mutta sen kanssa on elettävä.
Novelli analyysi Roald Dahlin novellista Myrkky
Roald Dahlin novelli Myrkky kertoo miehistä, jotka asuivat samassa talossa ja eräänä iltana toisen heistä tullessa kotiin toinen mies oli kummallinen. Selvisi, että hänen mahansa päällä oli käärme. Molemmat olivat peloissaan. Lääkäri kutsuttiin paikalle. Lääkäri ja toinen mies miettivät keinoja saada käärme pois miehen mahan päältä niin ettei se purisi tätä. Lopuksi he päättivät nukuttaa käärmeen. Kun nukutus oli tapahtunut lääkäri ja toinen mies vetivät peiton miehen mahan päältä pois, mutta käärmettä ei olutkaan siellä. Kaikki olivat hämmästyneitä ja lopuksi selvisi, että mies olikin nähnyt vain unta ja kaikki päättyi parhain päin eikä mies kuollut käärmeen puremaan tai edes saanut sellaista.
Novelli oli mielenkiintoinen lukukokemus ja melko jännittävä. Siinä lukija pysyi kokoajan mukana novellin juonessa ja novellin kieli on helposti ymmärrettävää. Novelli etenee vaihevaiheelta eikä töksähtele tai kertaa aiempia tapahtumia joten kerronta on sujuvaa. Novelli tempaa lukijan mukaan heti alusta alkaen jännittävällä aloituksella. Novellin alku on samanlainen kuin joissakin murha teoksissa ja herätti heti mielenkiinnon. Novellin kertojana toimii minä kertoja. Novelli on myös sopivan pituinen ja sen voi lukea kuka tahansa lukutaidon omistava henkilö. Suosittelen lukemaan.
Novelli oli mielenkiintoinen lukukokemus ja melko jännittävä. Siinä lukija pysyi kokoajan mukana novellin juonessa ja novellin kieli on helposti ymmärrettävää. Novelli etenee vaihevaiheelta eikä töksähtele tai kertaa aiempia tapahtumia joten kerronta on sujuvaa. Novelli tempaa lukijan mukaan heti alusta alkaen jännittävällä aloituksella. Novellin alku on samanlainen kuin joissakin murha teoksissa ja herätti heti mielenkiinnon. Novellin kertojana toimii minä kertoja. Novelli on myös sopivan pituinen ja sen voi lukea kuka tahansa lukutaidon omistava henkilö. Suosittelen lukemaan.
torstai 22. toukokuuta 2008
Myrkky
Novellin alussa Timber Boods saapuu yöllä autollaan talolleen. Hän huomaa Harry Popen olevan vielä hereillä, koska tämän huoneessa on valot päällä. Boods menee Popen huoneeseen ja huomaa heti ettei kaikki ole kunnossa. Pope näyttää aivan kuolemansairaalta ja hänen kasvonsa ovat kalpeat ja naama hiestä märkä. Pope sanoo Boodsille, että hänen peiton alle on luikerrellut käärme, joka nyt nukkui Popen vatsan päällä. Boods soittaa nopeasti lääkärin paikalle ja rauhoittelee Popea pysymään paikoillaan.
Tohtori Ganderbain saavuttua koittavat miehet yhdessä keksiä miten saisivat käärmeen pois Popen sängystä ja talosta ilman, että käärme puree ketään. Ganderbai päättää ensin laittaa Popeen vastamyrkkyä mahdollisen pureman varalta ja sen jälkeen koittaa nukuttaa käärmeen laittamalla voimakkaan hajuista klorofomi nimistä ainetta putken läpi peiton alle. Kun miehet ottivat peiton Popen vatsan päältä varovasti pois he yllätyksekseen huomasivat ettei käärme ollut siinä. Käärmettä ei varmuudella koskaan ollut edes olemassa, mutta Harry Pope on täysin sitä mieltä, että oli.
Novellin alussa Timber Boods saapuu yöllä autollaan talolleen. Hän huomaa Harry Popen olevan vielä hereillä, koska tämän huoneessa on valot päällä. Boods menee Popen huoneeseen ja huomaa heti ettei kaikki ole kunnossa. Pope näyttää aivan kuolemansairaalta ja hänen kasvonsa ovat kalpeat ja naama hiestä märkä. Pope sanoo Boodsille, että hänen peiton alle on luikerrellut käärme, joka nyt nukkui Popen vatsan päällä. Boods soittaa nopeasti lääkärin paikalle ja rauhoittelee Popea pysymään paikoillaan.
Tohtori Ganderbain saavuttua koittavat miehet yhdessä keksiä miten saisivat käärmeen pois Popen sängystä ja talosta ilman, että käärme puree ketään. Ganderbai päättää ensin laittaa Popeen vastamyrkkyä mahdollisen pureman varalta ja sen jälkeen koittaa nukuttaa käärmeen laittamalla voimakkaan hajuista klorofomi nimistä ainetta putken läpi peiton alle. Kun miehet ottivat peiton Popen vatsan päältä varovasti pois he yllätyksekseen huomasivat ettei käärme ollut siinä. Käärmettä ei varmuudella koskaan ollut edes olemassa, mutta Harry Pope on täysin sitä mieltä, että oli.
tiistai 13. toukokuuta 2008
Kirjailijan teoksia
Suomennettuja teoksia
Oswald-eno (Uncle Oswald)
Poika (Boy)
Rakkaani, kyyhkyläiseni (suomennosvalikoima, sisältää novelleja kolmesta eri kokoelmasta)
Yksin lentoon (Flying Solo)
Henry Sugarin ihmeellinen tarina - ja kuusi muuta (2003)
Joku kaltaisesi
Helppo nakki ja muita kertomuksia (novelleja kokoelmista Over to You ja Eight Further Tales of the Unexpected)
Alahuuli
Lapsille
Jaakko ja jättipersikka (James and the Giant Peach, 1961)
Sulo ja suklaatehdas (myös nimellä Jali ja suklaatehdas, 1971) (Charlie and the Chocolate Factory, 1964)
Taikasormi (Magic Finger, 1966)
Kekseliäs kettu (Fantastic Mr. Fox, 1970)
Jali ja lasihissi (Charlie and the Great Glass Elevator, 1971)
Iskä ja Danny maailmanmestari (Danny, the Champion of the World, 1975)
Suunnattoman suuri krokotiili (The Enormous Crocodile, 1976)
Nilviöt (The Twits, 1980)
Ilmarin ihmelääke (George's Marvelous Medicine, 1981)
Tautisia tarinoita (Revolting Rhymes, 1982)
Iso kiltti jätti (BFG, 1982)
Kuka pelkää noitia (The Witches, 1983)
Kirahvi, Kaani ja minä (The Giraffe and the Pelly and Me, 1985)
Matilda (Matilda, 1988)
Annok iplik (Esio Trot, 1990)
Riimihärkää muusilla (Rhyme Stew, 1982)
Tynkätyiset (The Minpins, 1991)
lähde: wikipedia
Oswald-eno (Uncle Oswald)
Poika (Boy)
Rakkaani, kyyhkyläiseni (suomennosvalikoima, sisältää novelleja kolmesta eri kokoelmasta)
Yksin lentoon (Flying Solo)
Henry Sugarin ihmeellinen tarina - ja kuusi muuta (2003)
Joku kaltaisesi
Helppo nakki ja muita kertomuksia (novelleja kokoelmista Over to You ja Eight Further Tales of the Unexpected)
Alahuuli
Lapsille
Jaakko ja jättipersikka (James and the Giant Peach, 1961)
Sulo ja suklaatehdas (myös nimellä Jali ja suklaatehdas, 1971) (Charlie and the Chocolate Factory, 1964)
Taikasormi (Magic Finger, 1966)
Kekseliäs kettu (Fantastic Mr. Fox, 1970)
Jali ja lasihissi (Charlie and the Great Glass Elevator, 1971)
Iskä ja Danny maailmanmestari (Danny, the Champion of the World, 1975)
Suunnattoman suuri krokotiili (The Enormous Crocodile, 1976)
Nilviöt (The Twits, 1980)
Ilmarin ihmelääke (George's Marvelous Medicine, 1981)
Tautisia tarinoita (Revolting Rhymes, 1982)
Iso kiltti jätti (BFG, 1982)
Kuka pelkää noitia (The Witches, 1983)
Kirahvi, Kaani ja minä (The Giraffe and the Pelly and Me, 1985)
Matilda (Matilda, 1988)
Annok iplik (Esio Trot, 1990)
Riimihärkää muusilla (Rhyme Stew, 1982)
Tynkätyiset (The Minpins, 1991)
lähde: wikipedia
Työnjako
epäaktiivisuus:
- heittää blogijutut sivuille
jenske:
- novellien juonirakennevideo.
- banneri ylös. tyylikäs ja hieno.
ankka:
- analysoi novellia
tommi:
- analysoi toista novellia
- heittää blogijutut sivuille
jenske:
- novellien juonirakennevideo.
- banneri ylös. tyylikäs ja hieno.
ankka:
- analysoi novellia
tommi:
- analysoi toista novellia
tiistai 6. toukokuuta 2008
NOVELLITYYPPEJÄ
Novellit ovat lyhyitä tarinoita, ja kun tarinoita kerran on niin montaa eri tyyppiä, miksei novellejakin olisi. Yleisimpiä ovat:
(HUOM. saattavat risteillä ja mennä päällekkäin. Jokin tarina voi esimerkiksi olla surrealistinen-sisä- ja kehyskertomus-dialoginovelli :D )
Boccacciolainen novelli
Lyhyt, tiivis ja juoneltaan usein yllätyksellinen. Tapahtumien sarjassa on selkeä käännekohta ja loppuratkaisu.
Tsehovilainen novelli ( avoin novelli )
Syntyi boccacciolaisen jälkeen, 1800-luvulla. Ei selkeää juonta tai käännekohtia, esittää tilanteen, tuokion, mielialoja, tunnelmia jne.
Realistinen novelli
Kertoo asioista juuri niin kuin ne ovat, tai ovat ainakin kertojan näkökulman mukaan.
Surrealistinen novelli
Kertoo unenomaisesta ja luonnonlaeista piittaamattoman tarinan, realistisen kerronnan vastakohta. Esim. Franz Kafkan Hiilihangolla ratsastaja.
Sisä- ja kehyskertomusnovelli
Novelli, jossa on ikään kuin yksi tarina raameina, ja sen sisällä useampia tarinoita. Esim. Giovanni Boccaccion Decameronessa kehyskertomuksena on aatelisten pako rutolta ja sisäkertomuksina tarinat, joita he kertovat toisilleen.
Dialoginovelli
Käyttää hyväkseen dialogia eli vuoropuhelua tarinan “syventäjänä” juonen edetessä. Esim. Ernest Hemingwayn Jonkin loppu.
Pastissinovelli
Käyttää hyväkseen jotain toista tarinaa, mutta ei tee siitä pilkkaa tai esiinny hyväksikäyttösuhdetta tietämättä. Esittää jonkin uuden näkökulman alkuperäisestä tarinasta, muuttaa tai jatkaa sitä.
Esim. Jon Scieszkan Tositarina Kolmesta Pienestä Porsaasta
Lyhyt ja fragmentaarinen novelli
Ei yleensä esiinny yksittäisenä, vaan novellisikermän osana. Novelleilla on yhteisenä tekijänä esim. miljöö tai samantyyppiset hahmot.
Proosapalanen (nykyaikainen novelli)
Tsehovilaisen novellin pikkusisko. Ei kerro selkeää juonellista tarinaa, vaan kuvaa hetken tai välähdyksen elämästä.
(HUOM. saattavat risteillä ja mennä päällekkäin. Jokin tarina voi esimerkiksi olla surrealistinen-sisä- ja kehyskertomus-dialoginovelli :D )
Boccacciolainen novelli
Lyhyt, tiivis ja juoneltaan usein yllätyksellinen. Tapahtumien sarjassa on selkeä käännekohta ja loppuratkaisu.
Tsehovilainen novelli ( avoin novelli )
Syntyi boccacciolaisen jälkeen, 1800-luvulla. Ei selkeää juonta tai käännekohtia, esittää tilanteen, tuokion, mielialoja, tunnelmia jne.
Realistinen novelli
Kertoo asioista juuri niin kuin ne ovat, tai ovat ainakin kertojan näkökulman mukaan.
Surrealistinen novelli
Kertoo unenomaisesta ja luonnonlaeista piittaamattoman tarinan, realistisen kerronnan vastakohta. Esim. Franz Kafkan Hiilihangolla ratsastaja.
Sisä- ja kehyskertomusnovelli
Novelli, jossa on ikään kuin yksi tarina raameina, ja sen sisällä useampia tarinoita. Esim. Giovanni Boccaccion Decameronessa kehyskertomuksena on aatelisten pako rutolta ja sisäkertomuksina tarinat, joita he kertovat toisilleen.
Dialoginovelli
Käyttää hyväkseen dialogia eli vuoropuhelua tarinan “syventäjänä” juonen edetessä. Esim. Ernest Hemingwayn Jonkin loppu.
Pastissinovelli
Käyttää hyväkseen jotain toista tarinaa, mutta ei tee siitä pilkkaa tai esiinny hyväksikäyttösuhdetta tietämättä. Esittää jonkin uuden näkökulman alkuperäisestä tarinasta, muuttaa tai jatkaa sitä.
Esim. Jon Scieszkan Tositarina Kolmesta Pienestä Porsaasta
Lyhyt ja fragmentaarinen novelli
Ei yleensä esiinny yksittäisenä, vaan novellisikermän osana. Novelleilla on yhteisenä tekijänä esim. miljöö tai samantyyppiset hahmot.
Proosapalanen (nykyaikainen novelli)
Tsehovilaisen novellin pikkusisko. Ei kerro selkeää juonellista tarinaa, vaan kuvaa hetken tai välähdyksen elämästä.
maanantai 5. toukokuuta 2008
NOVELLIN RAKENNUSAINEITA
Novelli rakentuu seuraavilla :
AIHE
Eli tapahtuma tai niiden sarja, josta novelli kertoo. Voi olla myös hyvin pienessä roolissa tai olematon.
JUONI
Eli tapahtumien tietty järjestys.
KERTOJA
Eli kuka tarinan kertoo. Voi olla minäkertoja, ulkopuolinen ja kaikkitietävä tai kokonaan ulkopuolinen.
NÄKÖKULMA
Eli kuka tarinan kertoo, mihin tarinassa keskitytään ja mitä korostetaan, voi muuttaa samaa tarinaa paljonkin.
MILJÖÖ
Eli missä paikassa ja ajassa tarina tapahtuu = ympäristö, voi olla sekä fyysinen että sosiaalinen ympäristö.
MOTIIVI
Eli novellissa usein toistuva merkityksellinen aihe, asia tai esine. Esimerkiksi Boccaccion Metsästyshaukka-novellissa motiivina on haukka. ( Ei tarkoita siis samaa kuin yleiskielen motiivi, joka tarkoittaa toiminnan syytä, esim. murhan motiivi. )
AUKOT
Eli mitä tarinassa kerrotaan rivien välistä tai kiertoilmauksin, tai minkälaisen tunnelman lukija tekstistä saa. Esim. “Petteri on aina kiireinen ja paljon töissä” jättää aukoksi sen, ettei Petteri ole paljon kotona jne.
KÄÄNNE- JA HUIPPUKOHTA
Käännekohta on juoneen vaikuttava merkittävä tapahtuma, jossa tarinan suunta muuttuu tai kärjistyy.
Huippukohta on tarinan kohta, jossa tapahtuu jotain aivan erityisen merkittävää, ja jonka jälkeen tarina suuntaa kohti loppuratkaisua.
SYMBOLIT & VERTAUSKUVAT
Eli tarinan kielessä esiintyvät kielelliset ilmaukset, esim. viikatemies on kuolema ja ruusu rakkaus.
TEEMA
Eli tarinan yleinen merkitys ja sanoma.
AVOIN & SULJETTU LOPPU
Avoin loppu ei anna tarkkaa selitystä tai ratkaisua tarinalle, vaan nimen mukaisesti jättää tilanteen auki ja lukijan ratkaistavaksi.
Suljettu loppu on avoimen vastakohta, ja siis antaa lopullisen ratkaisun.
AIHE
Eli tapahtuma tai niiden sarja, josta novelli kertoo. Voi olla myös hyvin pienessä roolissa tai olematon.
JUONI
Eli tapahtumien tietty järjestys.
KERTOJA
Eli kuka tarinan kertoo. Voi olla minäkertoja, ulkopuolinen ja kaikkitietävä tai kokonaan ulkopuolinen.
NÄKÖKULMA
Eli kuka tarinan kertoo, mihin tarinassa keskitytään ja mitä korostetaan, voi muuttaa samaa tarinaa paljonkin.
MILJÖÖ
Eli missä paikassa ja ajassa tarina tapahtuu = ympäristö, voi olla sekä fyysinen että sosiaalinen ympäristö.
MOTIIVI
Eli novellissa usein toistuva merkityksellinen aihe, asia tai esine. Esimerkiksi Boccaccion Metsästyshaukka-novellissa motiivina on haukka. ( Ei tarkoita siis samaa kuin yleiskielen motiivi, joka tarkoittaa toiminnan syytä, esim. murhan motiivi. )
AUKOT
Eli mitä tarinassa kerrotaan rivien välistä tai kiertoilmauksin, tai minkälaisen tunnelman lukija tekstistä saa. Esim. “Petteri on aina kiireinen ja paljon töissä” jättää aukoksi sen, ettei Petteri ole paljon kotona jne.
KÄÄNNE- JA HUIPPUKOHTA
Käännekohta on juoneen vaikuttava merkittävä tapahtuma, jossa tarinan suunta muuttuu tai kärjistyy.
Huippukohta on tarinan kohta, jossa tapahtuu jotain aivan erityisen merkittävää, ja jonka jälkeen tarina suuntaa kohti loppuratkaisua.
SYMBOLIT & VERTAUSKUVAT
Eli tarinan kielessä esiintyvät kielelliset ilmaukset, esim. viikatemies on kuolema ja ruusu rakkaus.
TEEMA
Eli tarinan yleinen merkitys ja sanoma.
AVOIN & SULJETTU LOPPU
Avoin loppu ei anna tarkkaa selitystä tai ratkaisua tarinalle, vaan nimen mukaisesti jättää tilanteen auki ja lukijan ratkaistavaksi.
Suljettu loppu on avoimen vastakohta, ja siis antaa lopullisen ratkaisun.
maanantai 28. huhtikuuta 2008
Mitäpä Proosaporsaat ovat porsastelleet?
Eli emme olleet tunnilla, vaan luovasti tekemässä kuka mitäkin on sopinut. Itse olin häröilemässä novelien analysoinnin ja muun vastaavan kanssa. Tekstit julkaisen vasta myöhemmin teknisten ongelmien takia. Kiitos ja kuittaus.
tiistai 22. huhtikuuta 2008
http://www.freewebs.com/proosaporsaat/
Linkki Proosaporsaiden kotisivuille. Tota ei varmaan tartte pahemmin työstää kuin vasta lopussa kun kaikki kama alkaa olla koossa.
Linkki Proosaporsaiden kotisivuille. Tota ei varmaan tartte pahemmin työstää kuin vasta lopussa kun kaikki kama alkaa olla koossa.
MITÄ NOVELLI ON ?
Novelli tulee italiankielen sanasta novella, joka tarkoittaa uutuutta. Vielä 1800-luvulla suomenkieliseksi nimeksi tyrkytettiinkin sanaa uutelo.
Englannin kielen sana novel sen sijaan ei tarkoita novellia, vaan romaania. Novelli on englanniksi short story.
Novelli on lyhyt kertomus, joka:
Englannin kielen sana novel sen sijaan ei tarkoita novellia, vaan romaania. Novelli on englanniksi short story.
Novelli on lyhyt kertomus, joka:
- kertoo vain olennaisen, lyhyesä ja tiiviissä muodossa.
- esittää jonkin tietyn tapahtumasarjan tai tilanteen lyhyesti ja tarkasti.
Novellilajeja ovat:
- Boccacciolainen novelli
- Tsehovilainen novelli ( avoin novelli )
- kehys- ja sisäkertomusnovelli
- dialoginovelli
- "proosapalanen" eli nykyaikainen novelli
Novelleja julkaistaan monissa lehdissä sekä novellikokoelmissa, jotka voivat sisältää yhden tai useamman kirjoittajan tekstejä.
Proosa
Sana proosa tulee latinan sanasta prosa (oratio), joka tarkoittaa suoraviivaista.
Proosa on suorasanaista tekstiä, jossa ei ole alkusointuja eikä se noudata riimejä tai runomittaa.
Proosa voidaan jakaa taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan eli asiateksteihin.
Taideproosaan kuuluvat varsinkin romaanit ja novellit. Proosa voidaan määritellä suorasanaiseksi kertomakirjallisuudeksi, joka jakautuu faktaan ja fiktioon. Fiktioon perustuvat tekstit ovat tarinoita, jotka eivät ole tapahtuneet, mutta voisivat tapahtua. Fantasia- ja tieteiskirjallisuus luokitellaan myös fiktioksi. Faktaan perustuvat tekstit ovat tosipohjaisia asiatekstejä.
Asiatekstiä käytetään tavallisesti mm. sanomalehdissä, aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, filosofiassa, kirjeissä yms.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Proosa
Sana proosa tulee latinan sanasta prosa (oratio), joka tarkoittaa suoraviivaista.
Proosa on suorasanaista tekstiä, jossa ei ole alkusointuja eikä se noudata riimejä tai runomittaa.
Proosa voidaan jakaa taideproosaan eli kaunokirjallisuuteen ja asiaproosaan eli asiateksteihin.
Taideproosaan kuuluvat varsinkin romaanit ja novellit. Proosa voidaan määritellä suorasanaiseksi kertomakirjallisuudeksi, joka jakautuu faktaan ja fiktioon. Fiktioon perustuvat tekstit ovat tarinoita, jotka eivät ole tapahtuneet, mutta voisivat tapahtua. Fantasia- ja tieteiskirjallisuus luokitellaan myös fiktioksi. Faktaan perustuvat tekstit ovat tosipohjaisia asiatekstejä.
Asiatekstiä käytetään tavallisesti mm. sanomalehdissä, aikakauslehdissä, tietosanakirjoissa, filosofiassa, kirjeissä yms.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Proosa
Mitä kukakin häröilee :
- Jenna rustaa ylös mitä oppikirja kertoo novelleista
- Jenni tekee nettisivua
- Ankka etsii tietoa kirjailijasta
- Tommi etsii tietoa proosasta yleensä
jei.
- Jenni tekee nettisivua
- Ankka etsii tietoa kirjailijasta
- Tommi etsii tietoa proosasta yleensä
jei.
Roald Dahl syntyi 13.9.1916 Britanniassa. Roaldilla oli Norjalaiset vanhemmat. Roald Sahl kirjotti kirjoja sekä aikuisille että lapsille. Aikuisten kirjat olivat usein kauhu- ja erottissävytteisiä novellleja sekä muistelmia omista kokemuksistaan sotilaslentäjänä. Roald Dahl palveli toisessa maailmansodassa Afrikassa hävittäjälentäjänä. Roald saavutti toisessa maailmansodassa 5,5 ilmavoittoa ja kaikki Hawker Hurricane- hävittäjällä.
Roald Dahlin suosion ollesse suurimmillaan hän sai useita suuria palkintoja. Dahlin lapsille suunnatuissa kirjoissa lapset ovat usein viiisaita ja aikuiset kamalia. Näissä lastenkirjoissa oli myös usein mustaa huumoria ja väkivaltaa.
Osasta Dahlin teoksista on tehty näytelmiä ja elokuvia. Esim. Jali ja suklaatehdas, Iso kiltti jättiläinen sekä käsikirjoitus James Bond- elokuvaan Elät vain kahdesti.
Roald Dahl oli naimisissa 30 vuotta Yhdysvaltalaisen patricia Nealin kanssa ja heillä oli viisi lasta. Roald koulu 23.11.1990 leukemiaan.
Roald Dahlin suosion ollesse suurimmillaan hän sai useita suuria palkintoja. Dahlin lapsille suunnatuissa kirjoissa lapset ovat usein viiisaita ja aikuiset kamalia. Näissä lastenkirjoissa oli myös usein mustaa huumoria ja väkivaltaa.
Osasta Dahlin teoksista on tehty näytelmiä ja elokuvia. Esim. Jali ja suklaatehdas, Iso kiltti jättiläinen sekä käsikirjoitus James Bond- elokuvaan Elät vain kahdesti.
Roald Dahl oli naimisissa 30 vuotta Yhdysvaltalaisen patricia Nealin kanssa ja heillä oli viisi lasta. Roald koulu 23.11.1990 leukemiaan.
Ohjeita
- käyttää hyväksi lukemaamme kirjaa
- jollakin tavalla työn muodon kertoa kirjallisuuden lajin luonteesta
- netissä
blogi muistiinpanojen tekemiseen
miten jatketaan? Kuka tekee mitä? Miksi?
Opettajan ohjeita siis kirjasin ylös. Ettei unohdeta. Jee.
- jollakin tavalla työn muodon kertoa kirjallisuuden lajin luonteesta
- netissä
blogi muistiinpanojen tekemiseen
miten jatketaan? Kuka tekee mitä? Miksi?
Opettajan ohjeita siis kirjasin ylös. Ettei unohdeta. Jee.
maanantai 14. huhtikuuta 2008
Proosaporsaat
Valitsimme novellikokoelmaksi Roald Dahlin Rakkaani, kyyhkyläiseni.
Proosa on tekstilaji, joka keskittyy kuvailemaan ja kertomaan tarinoita ja tapahtumia. Se erottuu muista sillä, että siinä ei korosteta keskustelemista, vaan tilanteen tasapuolista kehittymistä.
Ryhmätyölle teemme kotisivut, josta löytyy myös linkkejä youtubeen yms.
Pohjana proosan tutkimiseen käytämme novellikokoelmaa, ja sen perusteella teemme havaintoja. Aloitamme työmme lukemalla novellikokoelman ja miettimällä, mitä siitä saa irti ja mitä proosa on.
Proosa on tekstilaji, joka keskittyy kuvailemaan ja kertomaan tarinoita ja tapahtumia. Se erottuu muista sillä, että siinä ei korosteta keskustelemista, vaan tilanteen tasapuolista kehittymistä.
Ryhmätyölle teemme kotisivut, josta löytyy myös linkkejä youtubeen yms.
Pohjana proosan tutkimiseen käytämme novellikokoelmaa, ja sen perusteella teemme havaintoja. Aloitamme työmme lukemalla novellikokoelman ja miettimällä, mitä siitä saa irti ja mitä proosa on.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)